Viime postauksesta onkin taas jo melkein kuukausi. Suomeen tultiin 16.5 ja matka meni hyvin! Ruotsissa kaikki treenit sujuivat tosi hyvin, suuret kiitokset tätäkin kautta ihanalle Piialle ja Freddelle!<3 Oltiin siis vikana viikonloppuna kisoissa, hyppäsin Nipsulla 100cm ja Nipsu sijottui toiseksi, hyvä poni!
Vaikka Ruotsissa oli kivaa, oli kiva palata suomeen. Oli tosi ihana nähdä Blueta ja Honeya. Blue ja Honey molemmat ovat nyt laitumella. Bluen jalka ei kestä edes silee käyttöä, niin paljon se nivelrikko on edennyt :( Tuntuu vieläkin niin pahalta, ettette uskokaan. Kaikki olis vaan niin niin niin paljon helpommin jos Blue olis terve.
Suomeen tultua eka viikko oli ihan kevyttä menoa Nipsun kanssa. Sitten käytiin kerran Wisteillä hyppäämässä ja yhtenä keskiviikkona oltiin Gumbölen iltakisoissa. Nipsu hyppäsi 90 ja 100cm molemmat tuplanollilla sekä sijottui kummassakin luokassa sijalle kaksi!
Nyt meillä oli taas tiistaina treenit Wisteillä ja Nipsu meni taas super hyvin. Eilen oltiin kisoissa Ainossa.
Hyppäsin taas 90cm ja 100cm. Ekan luokan Nipsu voitti ylivoimaisella 7 sekunnilla, eli 1/47. Seuraavan luokan mä munasin. Ärsyttää vieläkin niin paljon. Koko viime kauden sain selitellä tekemiäni virheitä, nyt todellakin toivon että tästä kaudesta ei tule samanlailla kun on jo hyvin alkanut. 100cm luokan tulos oli 11vp. Kakkoselle puomi, toin vaan liian lähelle ja Nipsu oli jo vähän väsynyt kuuman pitkän päivän jälkeen. Sitten tulin sarjalle kulmasta, missä en laukannut?!??! Olen näköjään nyt unohtanut että miten pitää ratsastaa, koska tätä ennen Nipsu on kieltänyt kaks kuukatta sitten. Ärsytti niin paljon koska mä munasin. Nipsulla siis laukka vaan hiipui eikä se olisi selvinnyt okseri pysty sarjasta.
Noh, uudella yrityksellä helposti yli kun ratsastin hyvin. Loppu rata maaliin ilman ongelmia, ihan super maailman paras poni Nibbelson <3
Nipsu oli match Showssa 12.6 ja voitti ponit ja oli best in show III. Tuomareilta kommentteja että olen erittäin onnekas kun minulla on näin hieno tamma ja että minun pitäisi ehdottomasti astuttaa se koska varsasta tulisi varmasti erittäin hieno ;)
Ylempi osa kirjoitettu 4.6, nyt jatkan tätä postausta!
Blue on tällä hetkellä siis laiduntaa yötäpäivää kivassa tammalaumassa. Se on paras ratkaisu sille! Ei kyllä olisi arvannut että sen sijaan kun kisattaisi koko kesä, Blue olisi koko kesän laitumella. No tästä ainakin itse opin pari juttua ja tulevaisuudessa perheeni kanssa osaamme olla erittäin tarkkoja muiden ihmisten suhteen.
Tässä "tragediassa" olen oppinut sen, että kannattaa aina nauttia niistä terveistä päivistä millon kaikki on edes ihan hyvin. Olen myös tajunnut mitä tulevaisuudessa haluan. En halua edes tähdätä siihen että kilpailisin monilla eri hevosilla ja tekisin uraa kansainvälisesti ja työskentelisin eri talleilla. Syy siihen on että kiinnyn liikaa hevosiin. Mulle ei ole tärkeintä se minkänlainen ja miten hyvin se hevonen hyppää yms. Rakastan kilpailemista ja ratsastusta, mutta enään se ei tunnu samalta mitä ennen. Vaikka Blue ei tule enään ikinä ylittämään edes yhtäkään puomia, se on mulle maailman rakkain hevonen. En ikinä vaihtaisi sitä mihinkään.
Sama juttu Nipsussa. Nipsu pitäisi myydä koska olen sille liian iso. Nipsukin on niin rakas ja tärkeä, että en haluaisi millään. Nyt mulle on tullut puheluita Tanskasta ja Ruotsista että olisi kiinnostuneita Nipsusta. Ilmoitan heti heille ettei Nipsu ole enään myynnissä. Vaikka se nyt on myynnissä jotenkin.
Äiti on monta kertaa kysynyt multa haluanko edes myydä sitä. Ei olisi pakko, mutta jos ja kun haluaisin uuden hevosen niin siitä olisi saatava rahaa. Meillä ei riitä rahat näin monen hevosen ylläpitoon ja kun ei ne hyvät hevosetkaan mitään halpoja ole. Tässäkin tilanteessa voin vaan todeta sen että olisipa Blue kunnossa.
Laitan tähän nyt vähän viime kesän mietteitä mitä oon täällä blogissa kirjoittanut, vähän erilaisia ajatuksia mun päässä kun tänä kesänä:
"Tavotteet Bluen kanssa ovat ainakin 140cm luokissa. Ei sitä ikinä tiedä mihin meidän tiemme johtaakaan. "
"Sen sanominen ääneen että en tosiaan tuu tänä kesänä tolla kisoissa hyppäämään, saa mulle itkun silmään. Jopa sen ajatteleminen saa mulle pahan mielen. Ja siis ehei ei kilpaileminen oo mulle se kaikki kaikessa, vaan yli päätään se että pääsen edes tolla ratsastamaan ja se että se on terve eikä siihen satu. Toivon, et joku päivä voin hakee sen laitumelta, mennä ratsastamaan miettimättä ontuuko se. Siihen päivään taitaa kyllä olla pitkä aika. Toivon kans et joskus taas voin mennä radalle, ja olla varma siitä että mä pääsen maaliin vaikka kävi mitä tahansa."
En edes pysty kommentoimaan tota ylempää enään mitenkään.
"Vaikka oon ratsastanut isojen luokkien hienoilla hyppääjillä, en ikinä vaihtais Blueta mihinkään niistä. Blue on silti hienoin ja rehellisen hevonen kenen selässä oon istunut, musta tuntuu että en tuu koskaan mun tulevalla uralla saamaan tällästä hevosta, joten tästä mä en ikinä, en ikinä päästä irti <3"
"Sitten ikävääkin ikävempään uutiseen. Blue on nimittäin ollut nyt saikulla jo reilu viikon. :( Enään onneksi yksi viikko kävelytystä ja sitten saisi jo kevyesti alkaa hölkkäilemään. Oikeassa etujalassa oli siis jotain tulehdusta, mutta onneksi se huomattiin ajoissa ennen kun tuli mitään suurempaa. Tietty harmittaa.. Harmittaa tosi paljon. Asialle nyt ei vaan voi mitään, mutta onneksi meillä on käytössä Bemer! Blue saa nyt rauhassa kuntoutua jotta tulisi kuntoon. Hyvä juttu tässä on se, että tämä tapahtui nyt ihan alkukaudesta eikä keskikesällä.. Se vasta olis ärsyttävää! "
En tuolloin edes osannut ajatella mitä oikeasti oli tulossa. Noh se siitä! Mun pitäs oppia hyväksymään tää asia eikä aina vaan puhua tästä paljon. Toivottavasti kestätte! :D
Pikku Honeyllekin kuuluu hyvää! Se on Wisteillä laitumella muiden vauveleiden kanssa. <3
-Amanda
