Hullua

Moikka!

Tämä postaus käsittelee Amidaliaa. Myimme Amidalian uuteen kotiin muutama viikko sitten. Kerron tähän mun ja Amidalian tarinan sekä Amidalian historian, jonka sain muutama päivä sitten tietää. Pari päivää ollut melkosen sanaton, mutta niin raivoissani joten haluan kertoa kaiken tänne blogiin.

Minun ollesani 11vuotias, ostimme Amidalian. En kerro naisen nimeä, joten puhutaan siitä vaikka nimeltä Mari. Amidalia oli tuolloin 9vuotias ja kävimme sitä kokeilemassa äitini, äitini ystävän ja silloisen valmentajan kanssa parisen kertaa. Mari kertoi että Amidalialla on vähän vaikeuksia satuloinnissa. Tiedostimme sen, eikä se vaikuttanut suuresti. Mari sanoi että oli ostanut Amidalian eräältä naiselta ja kuulemma sen naisen luona Amidalialle oli tullut jokin ongelma satuloinnin kanssa ja Amidalia oli kuulemma jätetty karsinaan seisomaan kengät jalassa ja se selitti huonot kaviot. Mari väitti meille siis että tämä nainen sai vauvan, joten aika ei riittänyt enään Amidalialle. Uskoimme tietysti rehelliseltä vaikuttavaa Maria. Amidalia vaikutti meille sopivalta hevoselta ja Mari sanoi että uskoisi sen sopivan äiti-tytär ratsuksi vaikka minua ennen sillä ei ollut lapset ratsasastanut. Amidalia kumminkin toimi kanssani hyvin sekä ratsastusta alottelevan äitini kanssa.

Amidalian meille tullessa alkoivat ongelmat. Amidalia heitti äitini monta kertaa selästä alas jopa sairaalakuntoon. Siitä syystä äitini ei suostunut enään ikinä sen hevosen selkään nousemaan. Minun kanssa kaikki sujui ihan hyvin aluksi, olinhan minä niin pieni ja kevyt eikä mun paino tuntunut sen selkään miltään. Tilanne paheni ja syytä etsittiin ja yritettiin palauttaa Amidalia kun syytä ei löytynyt. Mari ei suostunut sitä ottamaan takaisin. Ei ollut muita vaihtoehtoa kun jatkaa yrittämistä. Lopulta Amidalia heitti minut tosi pahasti päin seinää tammikuussa 2012. Sitten kutsuimme tammalääkärin paikalle ja asia oli niinkin yksinkertainen että Amidalia piti ommella takapäästä, kun se veti ilmaa ja oli tosi kipeä. Mari ei asiasta meille mitään sanonut ja ei pitänyt sitä oleellisena tietona. Sen jälkeen Amidalia muuttui ihan toiseksi hevoseksi. Sillä ratsasti oikeastaan minä sekä valmentajani, jossain vaiheessa sillä oli vuokraajakin. 2013 Amidalia meni ylläpitoon ja tuli meille takaisin kesällä 2014 milloin laitoimme sen tiineeksi. Honeyn vieroituksen jälkeen aloin sillä ratsastamaan ja aluksi tipuin Amidalialta kun se teki ihme käännöksen ja työmotivaatiota puuttui niin Amidalia oli vähän vaikea, mutta muutaman ratsastuskerran jälkeen tosi hyvä. Kun Amidalian ratsastettavuus oli hyvä, päätimme laittaa sen myyntiin. 

Sopiva ostaja löytyi joka pärjäsi sen kanssa tosi hyvin ja ratsasti sitä hyvin, kaikki näytti hyvältä. Samana päivänä Amidalia lähti uuteen kotiin.

Viime viikonloppuna sain äitini kanssa tietää jotain järkyttävää. Amidalian uusi omistaja oli ottanut  yhteyttä kaikkiin Amidalian entisiin omistajiin. Ensimmäisenä Amidalian kasvattaja kertoi että Amidalia on syntynyt erittäin pienenä ja heikkona, kun vasta-aineet puuttuivat verestä ja Amidalia sai plasmansiirron ensimmäisinä elinpäivinään. Tästä tiesin itse kun Amidalian kasvattaja otti minuun yhtettä viime kesänä.  Amidalia oli erittäin kiltti varsana ja sisäänratsastus oli sujunut hyvin. Kasvattaja myi sen sille naiselle, keneltä Mari sen oli ostanut. 

Nyt tämän naisen silloinen mies kertoi että kun Amidalia oli tullut heille, se oli tehnyt hirveän pukkisarjan ja tämä gp-tason esteratsastaja oli tippunut siltä. Nämä päättivät sisäänratsastaa Amidalian uudelleen. Jännittyneisyys ei helpottanut ja niinpä nämä päättivät myydä Amidalian edullisesti eteenpäin Marille oikeuden päätökseen perustuen ainoastaan siitoskäyttöön, joka vei Amidalian ostotarkastukseen jossa löytyi kuvista suuret muutokset kintereistä ja saivat kuulla ettei Amidalia sovellu ratsastuskäyttöön. Lisäpaino aiheuttaa hevoselle kipua. Kuulemma jos sille antaa jotain luukivun poistavaa lääkettä niin kulkee asiallisesti. Nämä kaikki oli siis Marin tiedossa. Mari sanoi meille siis että nämä myivät Amidalian koska tämän vaimo sai lapsen. Me emme äitini ja valmentajani kanssa tienneet yhtään mitään tälläisestä. Kuulimme siis ekaa kertaa tästä viikonloppuna. 

Löydösten perusteella Amidalia siis ei soveltunut ratsastuskäyttöön. 

Me ei kuvattu Amidaliaa, sillä siitä oli juuri kuulemma otettu röntgen kuvat ennen ostoamme. Perus ELL tarkastuksen teetimme ja taivutuksissa täysin puhdas niin kuin tänäkin päivänä se on puhdas taivutuksissa. Me olemme kuvanneet vuonna 2012 Amidalian selän ja ei löytynyt mitään, ja ell sanoi klinikalla että ei nää mitään syytä kuvata Amidalian jalkoja tämän ollessa täysin puhdas taivutuksissa. 

Sitten tämä Mari kertoi Amidalian uudelle omistajalle että olisi kertonut meille ostotilanteessa, että Amidalialla on kintereen luhistumaa sekä ollut ennen käytösonglemia ettei päästäny selkään ja pukittelee. Luuleeko joku oikeasti että valmentajani olisi antanut äitini ostaa 11-vuotiaalle lapselleen hevosen jolla on tälläinen historia? Mun äiti ei todellakaan olisi meille ostanut Amidaliaa jos kaikki tämä olisi ollut tiedossa. Mari kertoi myös Amidalian uudelle omistajalle että ei suostunut kaupan purkuun koska oli kuulemma kertonut meille Amidalian aiemmasta ongelmakäyttäytymisestä. 

Aivan täyttä paskaa puhuu. Minä soitin saman tien Marille ja kysyin että miten hän kehtasi tehdä tälläistä. Mari syytti että äitini olisi aiheuttanut Amidalialle jotain joka selittäisi kaiken tämän ja sanoi vaikka ja mitä. Mari puhelimessa haistatteli todella asiattomaan sävyyn sekä haukkui äitiäni siitä että äitini olisi muka käskenyt minun soittaa Marille. Minä itse päätin asiasta sille soittaa. Ja tiedoksi Mari jos luet tätä, asia ei jää tähän. Haluaisin vielä kysyä että Mari mitä sä ajattelit myydessäsi 11vuotiaan käyttöön tälläisen hevosen joka on saanut oikeudelta päätöksen ettei sovi ratsastuskäyttöön? Jatkatko samanlaista toimintaa edelleen? 

Aivan järkyttävää, hevosihmiset ovat sairaita. Arvatkaas haluaako Amidalian uusi omistaja pitää Amidalian tämän jälkeen mitä kuuli siitä? Voin hyvällä omatunnolla sanoa että meidän perheellä ei ollut mitään tietoa tälläisestä historiasta eikä ikinä oltaisi myyty Amidaliaa jos tiedettäisiin että sillä tulee olemaan ongelmia uudessa kodissa. Harmittaa niin kovasti Amidalian uuden omistajan puolesta. Toivottavasti kukaan ei edes ajattele että me olisimme huijanneet tässä kaupassa. Ei todellakaan. 

Halusin tulla kertomaan tästä blogiini että moni saisi tietää tästä jutusta vaikka nimiä en täällä kerro. Niin paha olo senkin takia että Amidalia on kipeänä joutunut tehdä töitä. En kyllä ymmärä että kun se ei onnu tai mitenkään muutenkaan oireile, niin että miten tämä edes on mahdollista. Ehkä se vaan on liian kiltti. :'( Tälläisten takia tekisi niin mieli kadota hevosmaailmasta. Hyi että! 

Kertokaa rehellisesti mielipiteenne tästä!

-Amanda