maanantai 9. toukokuuta 2016

kisat

Moi!

Täällä Ruotsissakin on ollut tosi ihanat säät nyt muutaman päivän! +25 astetta lämmintä ja aurinko paistaa, ihanaa. Sunnuntaina lähdetään kotiin! Ihana päästä kotiin, kauhea ikävä Blueta ja Honeya. :( Täälläkin on ollut kivaa, mutta todella mielelläni palaan kotiin. 

Nipsu on mennyt ihan super hyvin treeneissä. Koko Ruotsissa olo aikana Nipsu on kieltänyt vaan kerran, ja se oli ekassa valmennuksessa kun sitä vähän jännitti sarja aidan vieressä. 
Nipsun kanssa kaikki on muuttunut, se hyppää tosi hyvin ja ei kiellä. Minunkin ratsastus tosin on parantunut paljon, mutta suuren muutoksen huomaa Nipsussa kun sen itseluottamus on tullut takas. Ei olla hypätty ollenkaan 110cm korkeampaa. Mikä on tosi hyvä asia, koska sen takia Nipsun itseluottamus on kasvanut taas. Pikkuhiljaa kohti korkeampia ratoja, tänä vuonna ei tehdä samaa virhettä kun viime vuonna. Nyt satulakin on sopiva ja kaikki muukin kunnossa. 

Pari viikkoa sitten oltiin Nipsun kanssa ruohokentällä harkkakisoissa. Hypättiin 90cm ja 100cm, Nipsu teki nollaradat molemmissa. 

Eilen oltiin taas kisoissa, hyppäsin taas 90cm ja 100cm. 90cm rata meni tosi hyvin nollilla ja Nipsu sijottui 5/21 alle sekunnin erolla voittajaan. Nipsu oli ihan super hyvä ratsastaa, ei varmaan ikinä ole ollut niin kiva ja helppo ratsastaa kisoissa. 100cm verkassa sattui pieni tapaturma. Hyppäsin normaalisti pystyä, mutta mokasin lähestymisen ja Nipsu hyppäsi läheltä ja tosi korkealle, ja esteen jälkeen ei jatkanut normaalisti laukkaamista, vaan hidasti paljon, esteen taakse taisi tulla joku ratsukko ja mä tipuin suoraan takaraivolleni. Taju lähti hetkeksi enkä tajunnut heti missä olin ja mitä tein. En päässyt heti ylös maasta kun sattui niin paljon päähän. Keräsin itseni ja menin tietysti hetken päästä takaisin selkään. Ajattelin että no nyt Nipsu sai traumat eikä hyppää enään ikinä jos olisi pelästynyt, onneksi ihana Nipsu ei muuttunut mitenkään ja hyppäsi ihan mielellään ja normaalisti <3 

Sinäänsä en säikähtänyt tilannetta eikä mua pelottanut ollenkaan, mutta metrin radalla mulla ei ollut varma tunne ratsastaa. Nipsu oli kuitenkin ihan super ja hoiti hommansa täydellisesti. Perusrata sujui hyvin nollilla ja uusinnassa tuli yksi puomi kun toin liian lähelle. Ihan super hyvä että Nipsu otti puomin eikä säikähtänyt sitä, koska yleensä se on niin varovainen ettei tykkää kun ottaa puomin ja kun se ei ota oikeastaan melkeen ikinä puomeja. Aika oli kumminkin tosi hyvä, puol sekunttia eroa luokan voittajaan. Nipsu oli ihan mukana kun mentiin lujaa ja käänneltiin! Paras poni Nibbelson <3 









Oon tällä hetkellä aika huonossa kunnossa itse eilisen jäljiltä. Sattu myös tosi paljon vasempaan kylkeen se tippuminen, niin kävelykin on tosi hankalaa. Uskon kyllä että tää menee nopeasti ohi! Yritän etsiä kisat vielä lauantaille täällä, hyppäään varmaan vaan 100cm! Nyt nautitaan viimeisestä viikosta täällä ennen paluuta takaisin kotiin. :)

-Amanda

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

ilmoitus

Moikka!

Tein vihdoinkin ilmoituksen ratsut.fi siitä, että etsin hevosta ylläpitoon tai jollain muulla diilillä. Aika myöhässä tulen joo kun kesäkin on jo ihan ovella. Toivon silti että tärppäisi! 

http://www.ratsut.fi/ilmoitukset/ad/19-esteratsastus/13712-juniorille-hevonen.html

Mun pitää nyt vaan tajuta että Blueta ei paranna mikään ja on aika mennä eteen päin. Vaikeeta on, ette edes usko. Joka päivä mietin että miksei Blue ole täällä. Edelleenkin tekisin mitä vaan sen eteen että Blue paranisi edes joskus. Maailman ylivoimaisesti paras heppa Blue<3

Täällä ruotsissa on ollut kivaa! Ikävä kuitenkin kotiin ja hirvee ikävä mun pikku vauvaa ja Blueta. Nipsu on mennyt super hyvin täällä. Kerran on Nipsu vaan kieltänyt kun sitä vähän pelotti ekassa valmennuksessa sarja aidan vieressä. Muuten Nipsu on hypänny loistavasti! Ei olla hypätty isoa, koitetaan saada itseluottamus täysin takaisin. Tässä pieni videopätkä viime viikon treenistä! Nipsu hyppäsi elämässään ekaa kertaa pitkän vesihaudan, vähän jännitti mutta ei aikeitakaan pysähtymisestä. Paras poni Nibbels<333 





                                             Sweetheart I miss you!! <3 :(

                          Tb viime kesään! Dressage poni Nibalinos.

                              After training!

             Bluen entinen omistaja Nick Naus lähetti tämän kuvan mulle ja kertoi Bluen historiasta! Blue on kuulemma ollut todella ihana ja rakastettu hevonen heillä. Maailman hienoin<3


              Kuva tältä päivältä! Ollaan Nipsun kanssa maastoiltu ja treenattu laukkaradalla.


-Amanda

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kotiutumista...

...Kotiutumista missä? Hellou!

Tällä hetkellä olen Ruotsissa, Flyingessä. Mukana on Nipsu ja olen täällä kaverini Ilonan ja hänen hevostensa kanssa. Myös muita suomalaisia täällä, esim Johku! Lähdettiin tänne viime tiistaina. Ajettiin ensin traikulla Naantaliin jossa Nipsu hyppäsi Ilonan hepparekkaan ja oltiin yö laivassa. Laivamatka sujui tosi hyvin, Nipsu oli ihan chillisti vaikkei ikinä ennen ole ollut rekassa. Aamulla Kapelskärdissä otettiin hepat kävelemään ja jatkettiin matkaa. Matka kesti reilu 8 tuntia. 

Olen täällä ainakin 6viikkoa treenaamassa ja kilpailemassa. Käyn täällä Piia Pantsun valmennuksissa sekä hänen miehensä Fredden. Torstaina meillä oli Fredden valkku. Nipsu oli hyvä ja ihan innoissaan! Perjantaina maastoiltiin, täällä on niin ihanat maastot. Laukka suoria jokia pitkin, ihan tosi huippua. Nipsu rakastaa maastoilla. Lauantaina tehtiin sileätyöskentelyä ja sunnuntaina oli Piian estetreenit. Nipsu oli ihan super hyvä! 
Eilen baanailtiin laukkaradalla ja tänään Nipsu piti ansaitun vapaapäivän. 

Hoidan siis Nipsun täysin itse täällä kaikki päivät, ulkoilla se saa aamusta iltaan. Täällä on ollut tosi kivaa! Tietysti kivempaa jos Bluekin olisi terve ja mukana täällä. Blue siis jäi tietysti suomeen ja siitä huolehtii pari ihanaa ja luotettavaa naista sekä äitini. Pikku Honeykin tietysti suomessa Johkulla pihatossa. Hirvee ikävä kumpaakin mun rakasta <3 

Tein muuten snapchatin heppajuttuja varten, koitan päivitellä sitä ahkerasti! Äddäilkääs @team_ristimaki
Instagramia @teamristimaki kannattaa myös seurailla jos kiinnostaa. Sitäkin päivittelen usein. 














            Sisäkäsi mitä teet...


-Amanda

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Hullua

Moikka!

Tämä postaus käsittelee Amidaliaa. Myimme Amidalian uuteen kotiin muutama viikko sitten. Kerron tähän mun ja Amidalian tarinan sekä Amidalian historian, jonka sain muutama päivä sitten tietää. Pari päivää ollut melkosen sanaton, mutta niin raivoissani joten haluan kertoa kaiken tänne blogiin.




Minun ollesani 11vuotias, ostimme Amidalian. En kerro naisen nimeä, joten puhutaan siitä vaikka nimeltä Mari. Amidalia oli tuolloin 9vuotias ja kävimme sitä kokeilemassa äitini, äitini ystävän ja silloisen valmentajan kanssa parisen kertaa. Mari kertoi että Amidalialla on vähän vaikeuksia satuloinnissa. Tiedostimme sen, eikä se vaikuttanut suuresti. Mari sanoi että oli ostanut Amidalian eräältä naiselta ja kuulemma sen naisen luona Amidalialle oli tullut jokin ongelma satuloinnin kanssa ja Amidalia oli kuulemma jätetty karsinaan seisomaan kengät jalassa ja se selitti huonot kaviot. Mari väitti meille siis että tämä nainen sai vauvan, joten aika ei riittänyt enään Amidalialle. Uskoimme tietysti rehelliseltä vaikuttavaa Maria. Amidalia vaikutti meille sopivalta hevoselta ja Mari sanoi että uskoisi sen sopivan äiti-tytär ratsuksi vaikka minua ennen sillä ei ollut lapset ratsasastanut. Amidalia kumminkin toimi kanssani hyvin sekä ratsastusta alottelevan äitini kanssa.

Amidalian meille tullessa alkoivat ongelmat. Amidalia heitti äitini monta kertaa selästä alas jopa sairaalakuntoon. Siitä syystä äitini ei suostunut enään ikinä sen hevosen selkään nousemaan. Minun kanssa kaikki sujui ihan hyvin aluksi, olinhan minä niin pieni ja kevyt eikä mun paino tuntunut sen selkään miltään. Tilanne paheni ja syytä etsittiin ja yritettiin palauttaa Amidalia kun syytä ei löytynyt. Mari ei suostunut sitä ottamaan takaisin. Ei ollut muita vaihtoehtoa kun jatkaa yrittämistä. Lopulta Amidalia heitti minut tosi pahasti päin seinää tammikuussa 2012. Sitten kutsuimme tammalääkärin paikalle ja asia oli niinkin yksinkertainen että Amidalia piti ommella takapäästä, kun se veti ilmaa ja oli tosi kipeä. Mari ei asiasta meille mitään sanonut ja ei pitänyt sitä oleellisena tietona. Sen jälkeen Amidalia muuttui ihan toiseksi hevoseksi. Sillä ratsasti oikeastaan minä sekä valmentajani, jossain vaiheessa sillä oli vuokraajakin. 2013 Amidalia meni ylläpitoon ja tuli meille takaisin kesällä 2014 milloin laitoimme sen tiineeksi. Honeyn vieroituksen jälkeen aloin sillä ratsastamaan ja aluksi tipuin Amidalialta kun se teki ihme käännöksen ja työmotivaatiota puuttui niin Amidalia oli vähän vaikea, mutta muutaman ratsastuskerran jälkeen tosi hyvä. Kun Amidalian ratsastettavuus oli hyvä, päätimme laittaa sen myyntiin. 

Sopiva ostaja löytyi joka pärjäsi sen kanssa tosi hyvin ja ratsasti sitä hyvin, kaikki näytti hyvältä. Samana päivänä Amidalia lähti uuteen kotiin.

Viime viikonloppuna sain äitini kanssa tietää jotain järkyttävää. Amidalian uusi omistaja oli ottanut  yhteyttä kaikkiin Amidalian entisiin omistajiin. Ensimmäisenä Amidalian kasvattaja kertoi että Amidalia on syntynyt erittäin pienenä ja heikkona, kun vasta-aineet puuttuivat verestä ja Amidalia sai plasmansiirron ensimmäisinä elinpäivinään. Tästä tiesin itse kun Amidalian kasvattaja otti minuun yhtettä viime kesänä.  Amidalia oli erittäin kiltti varsana ja sisäänratsastus oli sujunut hyvin. Kasvattaja myi sen sille naiselle, keneltä Mari sen oli ostanut. 

Nyt tämän naisen silloinen mies kertoi että kun Amidalia oli tullut heille, se oli tehnyt hirveän pukkisarjan ja tämä gp-tason esteratsastaja oli tippunut siltä. Nämä päättivät sisäänratsastaa Amidalian uudelleen. Jännittyneisyys ei helpottanut ja niinpä nämä päättivät myydä Amidalian edullisesti eteenpäin Marille oikeuden päätökseen perustuen ainoastaan siitoskäyttöön, joka vei Amidalian ostotarkastukseen jossa löytyi kuvista suuret muutokset kintereistä ja saivat kuulla ettei Amidalia sovellu ratsastuskäyttöön. Lisäpaino aiheuttaa hevoselle kipua. Kuulemma jos sille antaa jotain luukivun poistavaa lääkettä niin kulkee asiallisesti. Nämä kaikki oli siis Marin tiedossa. Mari sanoi meille siis että nämä myivät Amidalian koska tämän vaimo sai lapsen. Me emme äitini ja valmentajani kanssa tienneet yhtään mitään tälläisestä. Kuulimme siis ekaa kertaa tästä viikonloppuna. 

Löydösten perusteella Amidalia siis ei soveltunut ratsastuskäyttöön. 

Me ei kuvattu Amidaliaa, sillä siitä oli juuri kuulemma otettu röntgen kuvat ennen ostoamme. Perus ELL tarkastuksen teetimme ja taivutuksissa täysin puhdas niin kuin tänäkin päivänä se on puhdas taivutuksissa. Me olemme kuvanneet vuonna 2012 Amidalian selän ja ei löytynyt mitään, ja ell sanoi klinikalla että ei nää mitään syytä kuvata Amidalian jalkoja tämän ollessa täysin puhdas taivutuksissa. 

Sitten tämä Mari kertoi Amidalian uudelle omistajalle että olisi kertonut meille ostotilanteessa, että Amidalialla on kintereen luhistumaa sekä ollut ennen käytösonglemia ettei päästäny selkään ja pukittelee. Luuleeko joku oikeasti että valmentajani olisi antanut äitini ostaa 11-vuotiaalle lapselleen hevosen jolla on tälläinen historia? Mun äiti ei todellakaan olisi meille ostanut Amidaliaa jos kaikki tämä olisi ollut tiedossa. Mari kertoi myös Amidalian uudelle omistajalle että ei suostunut kaupan purkuun koska oli kuulemma kertonut meille Amidalian aiemmasta ongelmakäyttäytymisestä. 

Aivan täyttä paskaa puhuu. Minä soitin saman tien Marille ja kysyin että miten hän kehtasi tehdä tälläistä. Mari syytti että äitini olisi aiheuttanut Amidalialle jotain joka selittäisi kaiken tämän ja sanoi vaikka ja mitä. Mari puhelimessa haistatteli todella asiattomaan sävyyn sekä haukkui äitiäni siitä että äitini olisi muka käskenyt minun soittaa Marille. Minä itse päätin asiasta sille soittaa. Ja tiedoksi Mari jos luet tätä, asia ei jää tähän. Haluaisin vielä kysyä että Mari mitä sä ajattelit myydessäsi 11vuotiaan käyttöön tälläisen hevosen joka on saanut oikeudelta päätöksen ettei sovi ratsastuskäyttöön? Jatkatko samanlaista toimintaa edelleen? 

Aivan järkyttävää, hevosihmiset ovat sairaita. Arvatkaas haluaako Amidalian uusi omistaja pitää Amidalian tämän jälkeen mitä kuuli siitä? Voin hyvällä omatunnolla sanoa että meidän perheellä ei ollut mitään tietoa tälläisestä historiasta eikä ikinä oltaisi myyty Amidaliaa jos tiedettäisiin että sillä tulee olemaan ongelmia uudessa kodissa. Harmittaa niin kovasti Amidalian uuden omistajan puolesta. Toivottavasti kukaan ei edes ajattele että me olisimme huijanneet tässä kaupassa. Ei todellakaan. 

Halusin tulla kertomaan tästä blogiini että moni saisi tietää tästä jutusta vaikka nimiä en täällä kerro. Niin paha olo senkin takia että Amidalia on kipeänä joutunut tehdä töitä. En kyllä ymmärä että kun se ei onnu tai mitenkään muutenkaan oireile, niin että miten tämä edes on mahdollista. Ehkä se vaan on liian kiltti. :'( Tälläisten takia tekisi niin mieli kadota hevosmaailmasta. Hyi että! 

Kertokaa rehellisesti mielipiteenne tästä!

-Amanda

torstai 10. maaliskuuta 2016

tiistai 23. helmikuuta 2016

pitkästä aikaa

Moikka! 

Yli kuukaus onkin taas kulunut viime postauksesta. Ajattelin nyt tulla kertomaan kuulumisia. Paljon on tapahtunut mutta ei vaan hyviä asioita. Olin kaveriporukan kanssa levillä viikon tässä kuussa, oli tosi kiva loma! Aloitetaan nyt vaikka Honeyn kuulumisista.

Honey voi onneksi hyvin ja muuttaa ensi kuussa pihattoon kasvamaan. Honeysta ei oikeen ole mitään muuta kerrottavaa.

Nipsukin voi hyvin ja vielä meillä se on. Bluen kanssa ei voi enään edes ratsastaa sileällä, jalka ei kestä edes sitä enään. En tiedä mitä sen kanssa tapahtuu. Asiat eivät oikeen etene Bluen kohdalla.. Harmittaa tosi paljon vieläkin. En vaan vieläkään voi käsittää että Blue ei ikinä parane. 

Tälle kaudelle mulla nyt sitten ei olekaan mitään hevosta. Oon sanonut täällä että Nipsun myytyä ostamme mulle uuden hevosen.. Oon nyt miettinyt että en haluaisi ainakaan uutta omaa ettei käy samanlailla kun Bluen kanssa. En halua ottaa sitä riskiä että ostaa hevosen jolla ilmenee neljän kuukauden jälkeen nivelrikko josta se ei parane koskaan. Bluen vamman takia kaikki suunnitelmat on mennyt uusiksi. 

Nyt jo pitkään olen harkinnut lopettamista. Amidalia myytiin lauantaina uuteen kotiin ja nyt kun Nipsunkin saisi myytyä niin olisi helppo lopettaa. Honey tietysti jää meille kasvamaan. Oon aika täynnä epäonnistumisia ja haukkuja, en jaksa enään. 

Miksi harrastaa lajia ja laittaa siihen kaiken rahan ja ajan jos siitä ei edes pysty nauttia ja koko ajan tulee epäonnistumisia? Mun suurin unelma heti Bluen paranemisen jälkeen olisi kilpailla isoissa luokissa ja päästä maailmalle. Haluaisin tällä hetkellä niin paljon kisoihin! Nipsulla en aijo kisata enään koska oon sille liian pitkä. 

Jos jollain on hevonen vailla kuskia tai tietää jonkun jolla on, niin meillä olisi mahdollisuus ottaa hevonen ylläpitoon tai leasingiin. En tietenkään odota saavani mitään huippuhevosta, en todellakaan. Jonkun jonka kanssa voisi treenata ja jollain tasolla kilpailla ja pitää hauskaa! 









                                                           Onneks on sentään Nipsu millä ratsastaa<3



Amidalia tosiaan siis myytiin uuteen kotiin. Alustava suunnitelma sen kanssa oli että alkaisin treenaamaan sillä kunnolla ja ehkä kilpailemaan. Mutta päätimme laittaa sen myyntiin kun aika ei riittänyt kolmelle ratsastettavalle. Noh ei mennyt sitten kauaa kun Bluen jalka meni pahemmaksi eikä nyt siis kestä mitään ratsastuskäyttöä. Amidalia sai kumminkin tosi hyvän kodin. Vähän jäi haikea fiilis, olihan se meillä jo 5vuotta, Parempi silti näin. 

                                                                          2012

-Amanda

perjantai 8. tammikuuta 2016

luvatta kopioiduista kuvista ja kuulumisia

Heissan! 

Taas on aikaa vierähtänyt viime postauksesta. Ei oo oikeen ollu mitään kirjotettavaa tänne vaikka asiaa nyt olisikin mutta oon kumminkin nyt päättänyt etten tänne blogiin enään avaa niin paljon asioita.. Näin alkuun haluan sanoa että jos olette lukeneet hevostalli netistä tätä topicia luvatta kopioiduista kuvista, niin haluan sanoa mielipiteeni. 

Mun yksi kuva oli linkitetty sinne. Ilman syytä koska kyseisen kuvan olen ostanut :D Ymmärän täysin kuvaajia etteivät tykkää hyvää kun kuviaan kopioidaan ilman lupaa. Mutta tässä tilanteessa mua mustamaalattiin sillä, vaikka en edes mitään väärää ole tehnyt koska kuvan olen ostanut.  Onhan niitä tosi paljon ketkä eivät välitä niistä copyrighteistä ja lisäävät kuvia tekijän oikeuksista huolimatta, mutta mun mielestä on aivan naurettavaa kirjottaa asiasta hötönetissä, ei edes viitsi omalla nimellään asiasta tiedottaa? 

Olen kerran vahingossa (muistin että olin jo ostanut kuvan) lisännyt luvatta kopioidun kuvan muistaakseni blogiin tai heppa ig,  mutta sain siitä ystävällisen sähköpostin kyseiseltä kuvaajalta missä kehoitettiin poistamaan kuva. Näin mun mielestä pitäisi toimia. Tosi raivostuttavaa kun hötössä kerrotaan kuinka aikovat tehdä rikosilmoituksen yms ja on oikein että nämä luvatta kopioineet voidaan nolata kirjottamalla niistä julkisella nettipalstalla. Mä haluaisin kyllä kuulla poliisin mielipiteen siitä kun olen lisännyt kuvan minkä olen ostanut instagramiin? Valtava rikoshan se on, vai mitä hötönetti. 


Se on hyvä että tähän on alettu puuttua kun ihmiset kopioivat luvatta, mutta rajansa kaikelle. Kuvaajat voisivat itse laittaa sähköpostia näille ketkä ovat kuviaan luvatta kopioineet. Se olisi järkevintä. Olisi kiva että jatkossakin kisoissa olisi paljon kuvaajia, hyvistä kuvista ei ole mikään ongelma maksaa. 

Mutta tähän liittyen. Mun mielestä on tosi ärsyttävää kun jotkut kuvaajat lisäävät kuvasivustoilleen "tilannekuvia". Esimerkiksi missä ratsastaja on juuri lyömässä raipalla, hevonen keulii tai muuten vaan kaikin puolin ruma tai epäonnistunut kuva. Luulisi kuvaajien  osaavan katsoa minkälaisia kuvia sinne nettiin kuitenkin lataa koska ne mitä nettiin laittaa, ei ikinä sieltä katoa. 

Mutta kuitenkin olen tosi kiitollinen kaikille kuvaajille ja on ihan mahtavaa kun olette olemassa, sillä yleensä saan vaan videokuvaa äitiltä. :)


Nyt sitten kuulumisiin. 

Meillä ainakin on ollut pakkaset lähemmäs -30 asteessa, joten en ole hevosten kanssa muuta kun niitä kävelyttänyt. Toivottavasti huomenna pakkanen lauhtuisi sen verran että pääsisi edes vähän tekemään töitä.

Amidalia on saanut nyt massaa ympärilleen vähän joten sillä olen nyt ratsastanut kevyesti joka toinen päivä. Yksi päivä hyppäsin sillä vähän ristikoita ja se oli ihan liekeissä. Ei jarruja eikä kontrollia mutta ainakin molemmilla oli hauskaa :D 


Jos menee suunnitelmien mukaan, niin Amidaliankin pitäisi näkyä tulevalla kaudella kisoissa. ;) 

       Kunhan saataisiin aluksi se hallintaan ja lihasta ja massaa ympärille :D




Nipsu on palannut nyt talvilomaltaan. Yks päivä silläkin vähän hyppelin ja oli virtaa kuin pienessä kylässä. Takajalat lensivät taivaissa. Sileellä olen sen kanssa koittanut vahvistaa takapäätä ja saamaan sitä kulkemaan enemmän takajalkojen päällä. Nipsu on kyl ihan super ihana siitä kun se on niin helppo ratsasta sileellä. Kolmen päivän päästä tulee täyteen kolme mahtavaa vuotta sen kanssa. Epäonnistumisia on tullut mutta päivääkään en vaihtaisi. Maailman paras Nibbels <3


      2014 eka 105cm Nipsun kanssa ja uusinassa tipuin :D 



        Honeylle kuuluu hyvää, ei nyt mitään ihmeellistä kun eihän sen kanssa mitään voi tehdä. Se on niin ihana, kaikki päivät menee sitä halaillessa ;)


Bluesta en oikein osaa mitään sanoa. Sen tilannetta on vaikea sanoiksi pukea. Hyvää sille kuuluu ja se on taas ruvennut onneksi lihomaan. Uusi talli on kyllä ollut super kiva, kaikki hepat viihtyy paremmin kuin hyvin. 





Kisakauden aloituksesta en osaa vielä sanoa. Varmaan meillä se alkaa helmikuussa. Riippuu vähän miten nää heppajärjestelyt onnistuu. Toivon mukaan mulla on tulevalla kaudella uusi junnuhevonen jonka saan kun Nipsu on myyty, Amidalia jollain tasolla, toivon mukaan edes junnucupissa, riippuu miten sen pää kestää, ja  kolmas heppa olisi yks super hieno hevonen mutta se ei ole ihan varmaa onko se mun käytössä tulevalla kaudella. 
Toivotaan että kaikki menisi suunnitelmien mukaisesti. En halua olettaa mitään enkä halua hirveen pitkälle suunnitella. Vuosi sitten odotin tulevalta kaudelta menestystä 120-130cm luokista Bluen kanssa mutta sainkin sen sijaan talutella joka päivä sairasta hevosta. 

Kaikki ei mene suunnitelmien mukaan joten olkaa onnellisia jokaisesta päivästä milloin olet itse terve ja hevosesi on kunnossa.

Toivotaan nyt että 2016 vuosi olisi kaikin puolin parempi! 


Jotta voisin postailla enemmän, kertokaa pliis ideoita että minkälaisia postauksia haluaisitte lukea.  Ja jos on jotain videotoivomuksia niin ehdotelkaas! 8) 






 -Amanda