Täällä taas

Moi!!!

Reilu parin kuukauden tauon jälkeen ajattelin nyt palata blogin pariin. Ajattelin että blogin kirjottaminen voisi olla taas hauskaa! Kokeillaan nyt kauan tämäkin into kestää...

Paljon on tapahtunut tässä välissä, en edes tiedä mistä aloittaa kertoa enkä nyt kaikkea aijo tänne kertoa. On salaisuuksia mitä en ole paljastanut kuin muutamalle luottokamulle.. Ne ehkä ajallaan teillekkin paljastuu! 

Mutta siis kuviot koko ajan muuttuvat meilläkin. On ollut aika paljon nyt vastoinkäymisiä mutta niistä nyt jotenkin ollaan selvitty. Pitkään on jo tuntunut siltä että pitäisikö lopettaa nyt koko ratsastus ja jatkaa vasta Honeyn tullessa siihen ikään että sillä voi tehdä jotain.. En osaa vielääkään vastata siihen mitä aijon tehdä ensi kaudella. En todellakaan tiedä millä kisaan jos edes kisaan. Motivaatio on kadonnut aika paljon tässä Blue katastrofin jälkeen. 

                                                    Maailman hienoin Blue <3

Aloitetaanpa nyt hevosten kuulumisilla. 

Nipsu : 

Nipsun kanssa on nyt ollut vähän kaikenlaista. Ylös päin sen kanssa ollaan kyllä menty. Treenit kotona sujuvat hyvin ja innokkaasti. Kisoissa ei olla hirveesti käyty. Kahdet koulukisat on ollut ja toisesta voitto 69,8% prosentein ja toisesta kakkos sija jotka olivat seuramestaruudet mutta voitto olisi irronut jos en olisi maiskuttanut koska siitä tuli ratkaisevat -2 pistettä. :D Mutta molemmat kisat menivät oikein hyvin siis. 

Estekisoja ollaan käyty ihan muutamat. Yhdet kisat nyt muutama viikko sitten Riders Innistä jotka menivät penkin alle.. Keskeytin koska poni ei tuntunut omalta itseltään. No Nipsulla oli jokin pieni flunssa ja se sitten käveli seuraavan viikon mutta nyt on ihan normaalissa käytössä ollut. Seuraestemestaruuksissa oltiin viime viikonloppuna, sieltä saatiin hopeamitali! 

Pakko mainita että alkusyksystä kokeilin Nipsulla ratsastamista pelkällä kaulanaurulla.. Hyppäsin sillä myös 100cm korkean esteen pelkällä kaulanarulla!!! Nipsu on ihan paras :D

Minultahan loppui nyt ponivuodet.. Ja jos haluan uuden hevosen on maailman ihanin Nipsu myytävä. :( Ilmotusta ei vielä ole missään mutta jos kiinnostaa niin aikuisten yhteyden otot mulle 0407532712. 

    Amidalia:

Amidalia nauttii nyt viimeisistä viikoista äidin roolissa. Sitten silläkin alkaa treeni pikku hiljaa. En siis sillä ole ratsastellut kun vaan pari kertaa Honeyn juostessa perässä( tai siis se itsepäinen neiti ei kyllä perässä juokse, äiti ei kiinnosta tippaakaan :D). Amidaliasta ei ole oikeestaan mitään kerrottavaa.

Honey : 

Maailman ihanin vauva!!! <3 Mun pikku päivän paiste. Ihana Haninen koko vuoden paras asia. Ei Honeystakaan paljoa ole kerrottavaa. Se on kasvanut tosi paljon lyhyessä ajassa, kohta se on jo Amidalian kokoinen. Siitä tulee varmaan aika tosi iso mikä on hyvä asia. Honey vieroitetaan muutaman viikon päästä varmaankin ja sitten se saa varsakamun. 

Blue: 

Lemppariheppa Blue, mitäs sille kuuluu.. Hyväähän sille, tai no miten se nyt ottaa paljon paremminkin voisi mennä :D. En vieläkään pysty sisäistämään asiaa että ei ikinä. Haluan uskoa siihen että se vielä joku päivä hyppäisi mun kanssa kisoissa.. Mutta noh asioille vaan ei voi mitään. :( Bluen tulevaisuus on aika epäselvää vielä mutta mulla se pysyy ikuisesti. Maailman paras heppa Blue <3 Keskiviikkona tuli täyteen vuosi sen kanssa. Aika menee niin nopeesti. 

Bluen mieltä olen pitänyt virkeällä pienillä kävelymaastolenkeillä yms. :)

" I love you more than words can say, I love you with my whole heart. You lift me up when im down, Your my light when all is dark, your my e v e r y t h i n g , no matter what <3 Once in  a lifetime horse

Blue.. Se vaan on maailman ihanin. Mikään ei tule sen edelle. Se on paras asia mun koko elämässä. Jos Blueta ei olisi niin olisi tää harrastus kyllä loppunut jo aikoja sitten. Pelkkä Bluen olemassa olo auttaa jaksamaan. En olisi mitään ilman sitä. Voin vannoa että toista Bluen kaltaista hevosta ei tule vastaan. Ikinä. Blue on vaan niin ainutlaatuinen <3

Mä oon ollut nyt töissä yhdellä tallilla kun mulla on siis välivuosi. Kun Nipsu on myyty niin tarkoituksena lähteä ulkomaille etsimään uutta heppaa :) Nipsun myynnillä ei tosin ole mikään kiire joten uutta heppaa tuskin tulee olemaan vielä hetkeen. 

Kertokaa nyt  että lukeeko edes kukaan enään tätä blogia että aijonko nyt jatkaa kirjoittamista kunnolla!! :D  Muistakaa käydä seuraamassa instagramissa @teamristimaki jos kiinnostaa, sinne lisään usein kuvia! 

-Amanda

ilmoitus asiaa

Heips!

Taas on aika vierähtänyt enkä oo tänne blogiin jaksanut tulla kirjoittamaan. No nyt otin niskasta kiinni ja tulin kertomaan kuulumisia sekä yhden tärkeän asian. Ensin kuulumisiin:

Kaikkea on tapahtunut mutta kaikkea en tänne blogiin silti kerro! Aloitetaan Nipsun kuulumisista.

Viikko sitten oli esran koulualuemestaruudet. Ohjelmana oli siis joku FEI kenttäkilpailuohjelma poneille. Suurin vaikeus oli että muistanko mä radan, mutta mä muistin, jee! Mä jouduin siis treenata tänne kisoihin ilman valmentajaa koska kun muutettiin niin mulla ei nyt ollut silloin sileevalmennuksia mutta nyt saatiin sekin asia järjestymään. Lähdin kisoissa luokan viimeisenä ja jotenkin ajattelin että mulla tuli kiire niin aloitin verryttelyssä hieman aikaisin ratsastamaan kunnolla. Mulla ei ollut valmentajaa joten äiti oli apuna vaan. Nipsu oli ihan sika kiva verkassa! Se oli super ihana ja helppo ratsastaa. Verkkasin ehkä liian paljon joten Nipsu ehti väsähtää sitten ennen rataa. Rata sujui ihan OK. Nipsu oli tasainen oma itsensä mutta ei ihan ollut parhaimmillaan. En itsekkään ratsastanut mitenkään erityisen hyvin ja en saanut Nipsua pysymään koko ajan ylhäällä vaan se alkoi painumaan liian etupainoiseksi. Siitä tuli vähän sakkoa. Mutta käyntiosuus ja alku- ja lopputervehdykset jotka on ollut meidän heikkois sujuivat tällä kertaa hyvin parhaiden vinkkien antajan Olivian ansiosta! Viime hetkillä kysyin neuvoja Olivialta että miten saan korjattua paremmaksi nämä kohdat. Ihana Olivia<3 

         Tässä näkyy jo etupainoisuutta..

                                              Maailman kaunein<3

                Isot kiitokset kuvista Michaela Mellerille! 

Olin silti tyytyväinen Nipsuun. Prosentteja sain vain 62%+ risat. Mutta voittajallakin oli vain 63% ja 2 ja 3 sijottuneilla myös 62%+ risat. Kaikista hauskinta tässä oli se että olin mun yhden parhaan kaverin kanssa joka on myös esteratsastaja niin jaetulla 4 sijalla! 

     ÄLKÄÄ VÄLITTÄKÖ RUUSUKKEEN VÄRISTÄ! KISAJÄRJESTÄJILLÄ EI OLLUT KAHTA PUNAISTA RUUSUKETTA JOTEN SAIN KELTAISEN! 

 



                                                       Niiiiiiin ihana nipsu<3

Ainiin haluan nyt sanoa vielä tässä että kun Nipsusta oli puhetta jälleen hevostalli netissä topicissa nimellä myytävät kansallisen tason kouluponit tai joku tälläinen. Niin Nipsu ei ole myynnissä eikä ole tulossa myyntiin joten turhaan siitä kuolaatte ja muutenkin jos teitä häiritsee jokin asia voitte varmaan kysyä suoraan sen multa :) Ja vielä tiedoksi että Nipsuhan ei ole ikinä edes kilpaillut kansallisella tasolla koulua koska olen esteratsastaja vaikka Nipsu kyllä taidoiltaan kykenisi koululuokkiin. Mutta noh, hauskaa oli taas lukea kun leikitään tietävän kaiken muista! Voi teitä hötönettiläisä kun vaikutatte siltä että teillä on elämä täynnä kaikkea ihanan riemastuttavaa!! Pisteet teille siis. <3 

Näiden kisojen jälkeinen viikko eli tämä viikko löysäiltiin eikä tehty koulukiemuroita sen kummemmin vaan pidettiin enemmänkin kivaa! Yksi sadepäivä halusin kokeilla että mitenköhän Nipsu kulkee ilman satulaa ja ilman kuolaimia.. Ei voi sanoa muuta kun että Nipsu on maailman ihanin ja mitä kivoin ratsastaa<3 

Eilen oli tarkoituksena hypätä Laaksolla seurakilpailuissa 90&100 kuukauden tauon jälkeen. Halusin hypätä näissä kisoissa koska Laakson kenttä on aina ollut jännittävä Nipsulle ja kun ensi vkl on laaksolla aluemestaruudet esteillä. Ajettiin siis Laaksolle ja kun mentiin niin mietittiin että onpas hyvässä kunnossa kenttä kun ei sada. Kävin vessassa ja tulin ulos niin vettä tuli kaatamalla. Jippii no kenttähän meni hetkessä uima-altaaksi. Pitkään mietin että hyppäänkö ollenkaan mutta koska kenttä ei ollut liukas vaan enimmäkseen märkä ja lammikkoinen, niin päätin että hyppään muutaman esteen vaan että näytän Nipsulle kenttää yms. Verkka oli ihan järkyttävä joten otin ehkä kaksi hyppyä pienelle pystylle ja se oli done. Luokan piti alkaa klo 12 mutta päättivätkin aloittaa 12:30. Kysyttiin tuomarilta että saisinko hypätä muutaman esteen kentällä koska en halunnut vilustuttaa Nipsua siellä kylmässä märkänä. Kuuluttaja sitten kuulutti että halukkaat saavat mennä kun ovat valmiita. 

Noh joitakin tämä ärsytti että mikä järki tässä oli mutta mä en tullut näihin kisoihin ns. kisaamaan vaan tulin harjottelemaan. Hyppäsin siis vähän niinkuin luokan ulkopuolisena. Kipassa ilmeisesti mun tulos on 4vp vaikka tosi asiassa keskeytin. Hyppäsin siis vaan viisi ekaa estettä ja menin niin rauhassa kun vaan pystyi. Nipsu kiltisti hyppi niiden esteiden yli jonka jälkeen sai paljon kehuja ja herkkuja kun hyppäsi hyvin vaikka olikin ällöttäviä lammikoita ja kuraa kaikkialla :D Ihana Nipsu jälleen hahah. 

Sitten Amidalian ja Honeyn kuulumisiin. Oltiin yks päivä Wistien maneesilla käymässä niiden kanssa. Käytiin vähän harjoittelemassa näyttelyä varten. Mennään siis ensi sunnuntaina Ypäjälle johonkin isoon varsa näyttelyyn, hauskaa! :D 

Honey ei ollut yhtään ihmeissään vaan käyttäyty mallikkaasti vaikka riehuikin ja näytti temppuja! Honey kävelee traileriinkin kun ammattilainen ja on olevinaan jo niin vanha ja fiksu, se on kyllä niin ihana <3 

En oo Amidalialla nyt ratsastellu ollenkaan koska saatiin vasta perjantaina eläinlääkäri sille. Amidalia siis piti nyt ommella takapäästä kiinni kun se vetää ilmaa sieltä joten nyt senkin on kivempi liikkua niin nyt vasta alan sitäkin liikuttamaan jonkin verran. 

Kengittäjäkin kävi yksi päivä ja katsoi molempien kaviot.

Sitten Blue. Bluen kanssa olen tehnyt mieltä virkistäviä ratsastuskertoja. Pakko pitää sen mieltä yllä edes kävelemällä ja tekemällä kaikenlaista muutakin kun vaan ratsastaa. Ihan tyytyväisenä se on ollut ja hyvällä mielellä kun sen kanssa kumminkin puuhastellaan tosi paljon. Hoitopaikallakin se viettää helposti päivässä noin puoltoista tuntia koska se tykkää kun sitä hoidetaan. Tänäänkin tylsyydessä tein sille harjaan letit. Sen kanssa on ihana viettää aikaa koska se tykkää kun sitä rakastetaan ja hoidetaan hyvin ja sille annetaan aikaa. <3 

   Sitten isoimpaan uutiseen. Tämä oli viimeinen postaus. Aijon siis poistaa tai ainakin piilottaa blogin. Ei ehkä ikuisuudeksi asti, mutta ainakin nyt pitkäksi aikaa. Eihän sitä tiedä jos vaikka jo parin viikon päästä saan inspiraatiota, mutta no tuskin.
 Mua ei huvita enään kirjottaa tänne blogiin mun ja mun hevosten asioita. En jaksa sitä kun kaikkea kyseenalaistetaan. Esimerkiksi se että onko Nipsu mun oma. Se on mun oma vaikka hippoksessa ei ole mun nimissä. Ihan sama oikeasti mulle mitä ajattelette mutta en jaksa jankuttaa samaa asiaa teidän päähän kun ei näytä uppoavan. Ja myös tälläiset asiat: Tänään tuli kommentti että miksi kirjoitan heppa ig että hyppäsin vaan muutaman esteen mutta kipassa on tuloksena 4vp? Luuletko nyt oikeasti että valehtelen tänne mun tuloksista? Jotain tasoja niin kun oikeesti :D Ja miksi et voinut kysyä sitä instagramissa vaan tänne blogiin piti tulla.. 

Tälläisiä tyhmän yksinkertaisia asioita en jaksa teiltä. On paljon ihania kommentoijia jotka saa oikeasti hyvälle päälle, kiitos teille <3 
En ota itseeni mitään haukkuja mutta ei se tarkota sitä että haluan niitä. Mun puolesta pohtikaa mun elämää siellä hevostalli netissä jos haluatte ja jos se on teille niin tärkeetä. Mut miettikää vähän et miks kirjottelette. Se on huikeeta  että joku pirjopetteri joka tyyliin ei ole ikinä edes hypännyt niin arvostelee että oon tosi huono ja että syytän aina vaan poniani siitä kun en osaa ratsastaa yms. Ja sitten on näitä jotka sanoo että etsin varmaan taas uutta automaatti hevosta. Ensinnäkin en etsi uutta hevosta tällä hetkellä ja toiseksi mitä sitten jos ostaisin automaattihevosen? Mutta olenko sanonut niin että aikoisin ostaa automaattihevosen? En niin koska sellaista ei edes ole olemassakaan.  

Joidenkin korvaan saatoin nyt kuulostaa ylimieliseltä ja ärsyttävältä, mutta halusin sanoa tämän nyt mahdollisimman suoraan kiemurtelematta. Instagramia päivittelen ahkerasti nimellä @teamristimaki joten sitä siis seuraamaan jos kiinnostaa! 

Pidän tämän blogin nyt näkyvissä vielä muutaman päivän että ehditte lukea tämän postauksen.

Meidän eläintarha kiittää ja kuittaa, se on moro! :))
-Amanda

Kysymyksiin vastaukset + video

Moi!

Kysymyksiä tuli ihan tarpeeksi joten ajattelin vastata niihin jo nyt. Jos tulee enemmän kysymyksiä voin tietysti tehdä 2 osan. Pyydettiin, että jos mä oisin vastannut kysymyksiin videolla.. Pahoittelen, mutta meillä videokamerasta on loppunut akku ja laturia ei löydy mistään joten en voi tehdä tätä videolla. :D

Mutta nyt vastauksiin!

Oletko hypännyt maastoesteitä?

 Joo olen Ypäjällä.

-Milloin aloitit ratsastuksen?

Vakituisesti noin 6vuotiaana.

-Hienoin kokemuksesi hevosiin liittyen?
Kun Honey synty.

-Mieleenpainuvimmat kilpailut joissa olet ollut?

HIHS 2013 tai Hevoset2015-messut

-Lempi kisapaikkasi?
Hanko SHW

-Lempi ratsastusvarustemerkkisi?
Equiline

-Minkä merkkisiä satuloita teidän hepoilla on?
No tällä hetkellä Nipsulla on käytössä Amerigo mut meillä on myös Bruno Delgrangen satula joka on myynnissä.

-Mitä tasoinen Nipsu oli kun se tuli sulle?
He A/ vaativa B ja re 70cm-80cm

-Miksi silloin aikoinaan päätit ostaa juuri Nipsun?
Se oli niin ihana ratsastaa ja sellanen ihanan eloisa ja niin söpö :D

        Nipsu ekana päivänä :D

-Montako karsinaa teidän tallissa on?
Meidän hevosethan majailevat tällä hetkellä mun kaverin tallissa joten omaa tallia ei nyt ole.

-Miten hoidat hevostesi jalkoja rasituksen jälkeen?

Bemerillä ja välillä linimenttiä ja välillä BOT-tallisuojat.

-Oletko koskaan miettinyt ratsastuksen lopettamista?
Olen sen jälkeen kun tiesin ettei Blue tule kuntoon.

-Mitkä ovat olleet epäonnistuneimmat kilpailusi?
Varmaan laaksolla 2014 kun tipuin molemmissa luokissa :D

-Korkein yksittäinen este jonka oot hypännyt? Ja millä hevosella?
Ehkä joku 140cm Bluella.

-Mitä kuolaimia käytät Nipsulla?
Sillä on ihan perus kolmipalat.

-Kuinka monta kertaa viikossa liikutat Nipsua?
Pyrin ratsastamaan sillä 5-6kertaa viikossa.

-Nipsun hyvät ja huonot puolet? Entä Amidalian? Bluen?
Nipsu: + Se on niin kiltti, ihana ratsastaa ja niin helppo melkeinpä joka tilanteessa käsitellä sja onhan niitä paljon. Huonoja puolia on kun se on niin ylitarkka kaikesta ja kun hypätessä välillä possuilee. Muita huonoja puolia ei oikeen tuu nyt mieleen.
Amidalia: + Tosi kiltti ja seurallinen. Kiva ratsastaa ja silläkin niin paljon hyviä puolia etten jaksa kaikkia sanoa. Huonoja puolia on kun se on välillä niin itsepäinen joten sen kanssa ei aina onnistu kaikki käsitteleminen.
Blue: Blue on täydellinen näin suoraan sanoen.

-Irtohypytätkö koskaan heppojasi?
En koskaan.

-Jos et harrastaisi ratsastusta, niin mitä sitten?
Varmaan yleisurheilua.

-Mikä hevosissa on parasta?
Se kun ne ei ikinä käännä selkäänsä.

-Mikä ratsastuksessa on vaikeinta?
Keskittyminen. Jos ei keskity täysillä niin mikään ei onnistu kunnolla.

-Pesetkö hevosiasi usein?
En kovin usein.

-Käytetäänkö kaikilla hevosillasi kenkiä ympäri vuoden?
Joo jos on ratsastuskäytössä. Amidalialla ei ole ollut nyt kenkiä.

-Mistä unelmoit?
Siitä että saisin joskus hypätä Bluella vielä.

-Onko sulla sisaruksia?
On, neljä. 

-Ootko värjännyt sun hiuksia koskaan?
En. 

-Harrastatko jotain muuta kuin ratsastusta?
Kuntoilen.

-Onko teillä muita eläimiä kuin hevosia?
Kolme koiraa.

-Mitä pelkäät kaikkein eniten?
Sitä että loukkaantuisin jotenkin niin etten pysty elää normaalia elämää tai läheisen kuolemaa.

-Mikä on lempi ruokasi?
Varmaan joku salaatti.

-Haluaisitko joskus tatuoinnin tai lävistyksen?
En.

-Mitä teet vapaa-ajalla jos et ole tallilla?
Oikeestaan en hirveesti tee mitään muuta kun ole hevosten kanssa tai kotona, mut joskus harvoin jos on aikaa niin oon kavereiden kanssa.

-Onko sinuun helppo tutustua?

On jos on puhelias.

-Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla?

Tarkka, huumorintajuinen ja koitan aina myös olla kohtelias.

Kuka on ollut suosikkivalmentajasi koko ratsastusurasi aikana?

Satu Liukkonen. 

Ovatko vanhempasi koskaan ratsastaneet?

Äitini on.

Moi! Kenen valmennuksissa yleensä käyt? Olen nähnyt sinun kisaavan parissa paikassa ja on hienon näköistä menoa:)

Kari Nevalan. Kiitos! :)

kummassa tykkäät asua enemmän ypäjällä vai lohjal?

Lohjalla.

Nipsu vai Blue ?

Ei tohon pysty vastaamaan.

Mitä Bluella tehdään tulevaisuudessa ? Aijotaanko sillä teettää varsa ?

En osaa yhtään sanoa.

Mitkä ammatit kiinnostais sua ?

En tiedä :D

- Minne menet opiskelemaan tai mikä haluaisit olla aikuisena?

Mulla on nyt välivuosi. Ja huippuratsastaja ;) Okei no en ihan osaa sanoa.

- Miten paljon Amidalialla tehdään/ kisaatko ehkä sillä ensi kautena?

No nyt se ei oikeestaan tee mitään muuta kun toimi äidin roolissa. Ja joo suunnitelmissa ois. :)

- Kuka keksi varsalle nimen? Se on todella kaunis ja hyvä nimi!

Minä ja kiitos! :)

- Miten Nipsu on Hippoksen mukaan vielä kasvattajansa omistuksessa myöskin? Onhan se silti sulla jatkossakin?

No siis Nipsu on meidän omistuksessa mutta ei olla saatu aikaseks vaihtaa sitä hippoksessa.. Ja siis Nipsuhan oli mulla eka vuoden ylläpidossa ja nyt on jo ollu mun oma pitkään. Ja ei sitä nyt olla minnekään myymässä :)

Missä kaikkialla oot asunu ja millasissa taloissa? ( rivitalo, kerrostalo, omakotitalo ym)

Espoossa, Lohjalla ja Ypäjällä. 

Onko teillä ollut hevoset aina omassa pihassa?

Meillä on ollut hepat kotona 2008-2010 ja nyt sit viime kesästä asti paitsi nyt ne on hetken mun kaverilla.

Monta hevosta teillä on ollut?

Omia 7.

Monta sisarusta sulla on ollut?

Vieläkin on 5 ei ne minnekkään oo kadonnut :D

Miltä sun tulevaisuus näyttää?

Jaa a enpä tiiä :D 

Haluisitko uuden kisahepan, saatko semmosen?

En tiiä, en ainakaan just nyt. En haluais omaa....

Mitä nipsulle käy,kun sun ponivuodet loppuu?

Ei mitään? Normi arki jatkuu.

                                                   Nipsu 2013 aluemestaruus

Millon oot syntyny?

19.11.1999

Mitä haluat tehdä isona?

Ratsastaa ja kilpailla.

Unelma ammatti?

Tietty ammattiratsastaja mutta no jaa.

Mikä sun koko nimi on?

Eveliina Amanda Ristimäki.

Onko teillä muita eläimiä kun koiria ja hevosia? Jos on niin mitä?

Ei. 

Onko teillä oma traikku?

On.

Ratsastaako muuut teidän perheestä?

No äiti on ratsastanut muttei enää ja mun veli on kans ratsastanu mut ei enää pitkään aikaan sekään oo ratsastanut. 

Oletko tyytyväinen tämänhetkiseen elämääsi?

Joo koska mulla on katto pään päällä, ihana perhe ja ihanat eläimet ja saan kaiken tarpeellisen. 

Siinä oli nyt vastaukset! 

Tässä vielä videokooste maanantain ratsastuksesta Nipsulla. Oon nyt treenaillut Nipsulla ahkerasti koulualuemestaruuksia varten jotka ovat tämän kuun lopussa. Nipsu on mennyt tosi hyvin. Ongelmina on vaan se, että muistanko mä sen radan ja että osaisin istua hyvin niissä liikkeissä :D

                                                               Mielipidettä? =)

-Amanda

Kysy mitä vaan

Hellouu!!

Ajattelin nyt tehdä kysymyspostauksen. Eli kysy ihan mitä vaan. En ehkä vastaa kaikkiin, mutta yritän vastata jokaiseen järkevään kysymykseen jotka eivät ole liian henkilökohtaisia! :)

-Amanda

unelmista

Moi!

Kuten otsikosta huomaatte, niin tämä postaus liittyy unelmiin ja no vähän kaikkeen muuhun. Tää postaus tulee olemaan varmaan aika sekava, koska onhan kello jo melkein yksi yöllä. Mulla yleensä ajatus parhaiten kulkee tähän aikaan, ehkei se kauheen hyväksi ole valvoa myöhään mutta no antaa mennä. 

Jokaiselta hevosihmiseltä varmaan on kysytty että millainen on sun unelmien hevonen. Jotkut sanoo että unelmieni hevonen on voittanut vaikka MM ja EM- kilpailut. Kouluratsastajien unelmien hevonen Valegro, Totilas ja esteillä voittamaton edes mennyt Hickstead. Mun unelmien hevonen ei oo mikään noista eikä se ole voittanut mitään isoja kilpailuja. Mun unelmien hevonen on sellanen joka vie mut sinne mistä unelmoin. 

Arvasko joku? Toi tossa yläpuolella on sellanen hevonen mistä oon aina unelmoinut. Maailman kaunein,hienoin ja kiltein. Sellanen mun unelmien hevonen on. 
Se ei vie mua sinne mistä unelmoin, mutta se olis vienyt.

Palataan ajassa taakse päin noin 10kuukautta, maanantai päivään. Muistan selvästi, oli ankea sateinen maanantai ja koulupäivä tuntui ikuisuudelta. Vikat tunnit oli köksää. Olin koko päivän niin innoissani enkä malttanut odottaa sitä kun oltiin sovittu koeratsastus tälle päivälle. Ajettiin pari tuntia sinne missä Blue odotti. Tallin oven avattua, tajusin että mun unelmien hevonen seisoo siinä ylväänä, viimesen päälle laitettuna. Sain itse laittaa sen kuntoon ja se seisoi paikallaan korvat hörössä liikauttamatta mitään jalkaa.

Se oli täydellinen. Vähän säpäkkä mutta sellaisen kisahevosen kuuluu olla. Kokeilin Blueta myös toisen kerran valmentajani kanssa. Ostotarkastuksesta läpi mennyt hevonen tuli meille. En voinut uskoa että mun unelmien hevonen seiso meidän tallissa, meidän pihalla, täysin mun käytössä. Ekat ratsastuskerrat oli täysin onnistuneita, Blue oli niin wow <3

Koko talvi oli niin onnistunut. Ekat kisat Bluen kanssa, tulin 115cm luokan maaliin 4virhepisteen kanssa. Ekat kisat ja tollanen tulos, en oo ikinä ees sijottunut Nipsun kanssa 110cm luokassa. Sen radan jälkeen monet kehu mua ja Blueta. Olin niin ylpeä. 

Sillon tuntu että musta oikeesti vois tulla jotain. Mut ehkä voitais tietää jonakin muuna kun sinä tyttönä joka kirjoittaa blogia tai sinä tyttönä joka kieltää ulos. 

     Muistan sillon kun olin Bluen kanssa mj-katsastuksissa. Mun ei ollut tarkotus aluksi ees mennä niihin, koska sanottiin että siellä pitäs hypätä 130cm rata. Blue oli ollu mulla pari kuukautta enkä siihen ois ollut valmis tuntemattoman valmentajan kanssa. Hencca kumminkin sano mulle että haluaa nähdä mut ja käski sanomaan että jos jokin tehtävä tuntui liian haasteelliselta niin sitä pystyttiin helpottamaan mulle. 
Oli niin siistiä kuulua samaan ryhmään suomen kärkijunnujen kanssa. Blue teki mut joka päivä niin onnelliseksi. 

Kunnes sitten tuli se päivä millon Blue ekan kerran ontui. En edes osannut odottaa mitä tuli oli tulossa. Ei käynyt edes mielessä että koko kausi voisi olla siinä saatika että tää hevonen ei enään ikinä hyppää. Itkin jo sillon kun tuomioksi saatiin vaan 1kuukaus saikkua. Joka ikisen klinikkareissun jälkeen en tehnyt muuta kun itkin. Voitte vaan kuvitella kuinka musertunut mä olin kun sain tietää ettei Blue ikinä parane. Kaikki mitä mä olin odottanut ja kuvitellut vaan romahti. Olin jo hyväksyny sen ettei tällä kaudella enään pääse kisoihin. Ajattelin vaan ens kautta et siitä sit tulee huikee. Mut ei. Kaikki teijän lukijoiden kommentit niissä postauksissa missä kerroin vielä et toivoa oli, oli tosi ihania kun tsemppasitte niin paljon.  Kiitos vielä paljon.

Haluaisin tietää yhden anonyymin nimen. Hän kirjoitti tosi pitkästi omista kokemuksistaan ja pettymyksistä jotka oli saman tapaisia ku mulla. Joten jos tunnistit itsesi, ois tosi kiva tietää kuka oot :')

Vaikka Bluen kanssa 95% oli onnistumisia sinä vajaa 4kuukauden käytössä olo aikana, niin ne 5% oli "huonompia" asioita. Mitään katasrofia ei ikinä tapahtunut. Ongelmat oli ehkä sileeratsastuksessa. Blue ei ollut tosiaan helpoin ratsastaa sileällä. Sillä piti käyttää välillä gramaaneja ja saikkuratsastuksien aikana välillä myös pelhamia kun oli vähän villi kun oli niin kevyellä käytössä. Niiden neljän kuukauden aikana Blue kielsi kolme kertaa. Kerran okserille joka tuli kulmasta ja en laukannut eteenpäin eikä ollut mitään askelta niin Blue rauhallisesti pysähtyi. Toisen kerran aluevalmennuksissa kun Blue olisi mennyt trippelin sekaan jos ei olisi pysähtynyt, taas mun ratsastusvirheestä. Ja kolmannen eli viimeisen kerran se kielsi yhdessä valmennuksessa yhdelle pystylle. Tai sitä ei oikeastaan voinut sanoa sen kielloksi koska itse pysäytin sen enkä antanut mennä läpi. 

Blue antoi mulle niin paljon itseluottamusta. Jos olette tajunneet, mulla meni Nipsun kanssa paremmin sillon kun oli Blue. Ratsastin paremmin kun sain myös onnistumisia. Okei no Nipsun kanssa on ollut myös paljon satulaongelmia joten siis en nyt vetoa tähän kokonaan.

Heh, Blue ei tosiaan ollut mikään Nipsu sileällä. Toisaalta oli tosi kivan kun oli kaksi niin erilaista ratsastettavaa. Blue teki kaiken hyvin esteillä, sileällä vaikeempaa. Kun taas Nipsu tekee kaiken hyvin sileällä ja esteillä on vaikeampaa. 

                                    Nipsu <3 unelmieni poni ;)

Mutta siis, Blue. Se vaan on mun unelmieni hevonen. Ulkonäöllisesti, luonteeltaan, hyppytyyliltään. Blue ois hypännyt mun kanssa mitä vaan, jos ei tekniikalla niin sydämmellä. Se on hevonen joka tekee aina kaikkensa sydämmestään. Maailman rehellisin hevonen. 

       Monet sanoo että se oma hevonen on se unelmien hevonen vaikkei aina olisikaan. Mun kohdalla ainakin on näin. Mun suurimpana unelmana on aina ollut että musta tulis huippuratsastaja ja että pääsisin huipulle. Mulla oli sellanen mahdollisuus mitä ei varmasti tuu toista. Oli mahdollisuus edetä nopeasti korkealle tasolle. Meidän perhe ei oo mitenkään erityisen rikas joten tälläsen hevosen saaminen oli tuuria. Ehkä teistä joistakin tuntuu että ylistän Blueta liikaa ja että " ei se niin hyvä ollut". Ei se ehkä oo se maailman varovaisin ja parhain tekniikaltaan, mutta se meni mitä vaan. Joten se oli hyvä. Ihan sama minkä kokosen esteen se laitoin sen eteen niin se hyppäs mukisematta ja koskematta puomiin yleensä. 

Ne neljä kuukautta mitkä Blue oli ehjänä, oli mun elämän parasta aikaa. Nipsu toimi tosi hyvin ja Blue, no se vaan oli täydellinen. Jos vaan jaksan tehdä töitä ahkerasti niin voin päästä edistymään tässä lajissa. Siihen menee varmasti paljon aikaa. Jos tästä selviän niin pahin on jo takana päin. Tai oikeastaan en edes halua kuvitella jos Blue vietäisiin pois niin kaikki taas lässähtäis ja alottaisin alusta. Vaikka en vieläkään sisäistä sitä ettei Blue ole enään ikinä normaalissa ratsastuskäytössä, niin oon jotenkin selvinnyt. 


                                                  I just wanted to say that i love you more than anything else. I have and i will always think you are the most special thing that ever happened to my life. Thank you my love, for everything <3 

Nyt tuntuu jotenkin että valitan tyhmistä asioista. Monilla ei edes ole omaa hevosta ja mulla niitä on neljä. Mut jos Blue olis mun ainut hevonen, en ois ikinä jaksanu tätä. En ikinä. 

Mun tuleva pikku superstara on antanut lisää motivaatiota jaksaa. Nipsu on ollut ihana ja sen kanssa on sujunut kotona. 

           Countess Amour eli tuleva maailman mestari ;-)

Mun tuskin edes tarvitsee kirjoittaa syvällisesti miten tärkeä myös Nipsu on mulle.  Nipsu on Nipsu. Sitä ei edes pysty kuvailla, maailman erikoisin mut silti maailman parhain<3

Arvasin että tästä postauksesta tulee sekava. Toivottavasti jaksatte lukea näitä höpötys postauksia. Musta kuitenkin tuntuu kivalta avautua jonnekin kirjoittamalla joten vaikka tää tuleekin luettavaksi tosi monien silmien eteen. 

-Amanda