lauantai 13. huhtikuuta 2013

80# elämäni hevoset/ponit

Toinen postaus jo tänään. Mulla on niin tylsää. Lukekaa alempi postaus myös sekin on lauantailta. Eiku tänään onkin jo sunnuntai. Hyi huomenna maanantai. Ajattelin siis tehdä tämmöisen elämäni hevoset/ponit postauksen .
Amidalia


Amidaliasta voi toki lukea lisää omasta osiostaan. Amidalian kanssa ollaan koettu kyllä kaikenlaisia vaikeuksia. Niitä en nyt tähän rupea kertomaan. Amidalialta olen pudonnut noin 20 kertaa. Esim. Säikähti painepesuria,estetunnilla alas pukitus,kielto,menin ilman jalustimia ja innostu, jättihyppy yms. Kaikenlaista on ollut mutta en hetkeäkään kadu ostopäätöstä <3 Amidalia on vaa jotenkin niin paras,sen luonne on niin yli ihana. Välillä kyllä on semmosia päiviä että nyt hevonen makkaraks ja heti mutta sitten ku aattelee niitä ihania päiviä niin ei todellakaan miksikään makkaraksi. Olisi vaikee ajatella
tulevansa tallille ja siellä ei odottais vastassa tämmöstä
ihanuutta. Töitähän tän kanssa riittää ikuisesti varmaankin,mutta ikinä en tästä haluaisi luopua,pakon edessä kyllä joutuu kaikkensa antaa.Nyyh,en edes ajattele elämää ilman Amidaliaa <3 !




Nipsu 


Nipsustakin voit lukea lisää omasta osiostaan. Nipsu on siis mun ylläpito poni ja jos totta puhutaan en ikinä ole tavannut niin ihanaa ponia,jolla on yhtä kiva ratsastaa. Nipsulla ei ole ikinä melkeinpä huonoja päiviä ratsastuksessa. Se  on yli ihana!
Yks päivä menin tallilla sen tarhaan joskus 3 aikaa kun olin tallilla
eikä ollut kiire mihinkään. Menin siis sen tarhaan ja otin vähän kuvia ja rapsuttelin. Kun rapsuttelin sitä kaulalta se alkoi rapsuttamaan mua
olkapäästä,samaa se tekee äitilleki.
Sitä aina kiinnostaa kaikki asiat ja välillä se kiukuttelee
karsinassa ja kääntä pepun ovelle päin ja korvat silleen
jännästi. Mut sitte ku menee karsinaan ja antaa porkkanan siitä
tulee yhtä virkeiä :D Nipsulta olen tippunut 5 kertaa. Kokeilukerralla,2 estetunnilla, kentällä ilman satulaa ja kun lähdin kentältä pois :D Nipsu on aika yhden ihmisen hevonen,tai siis tuntuu siltä koska esim. oltiin kotisillan koulukisoissa ja mun piti käydä jossain ja mä oon lastannu Nipsun traikkuun ei äiti ikinä ja mä menin jonneki ja äiti koitti lastaa Nipsua mutta ei,sillä ei ollut tietoakaan mennä koppiin. Siinä äiti kolme kertaa yritti ja sitten mä koitin,se käveli silmät kiinni mun kanssa sinne traileriin. Se oli jotenki mahtava fiilis ku yleensä äiti on ollu aina meijän heppojen "pomo". Nipsu on vaan niin super<3

Romeo 

Romeo,eli minun ihan ensimmäinen ponini. Romeo on knabstrup-ruuna joka oli aivan ihana persoona. Kaikissa koulukisoissa varsinkin arvosteluissa luki että "mainio pakkaus" "supersuloinen" "aivan ihastuttava". Romeo oli meillä 4v ja tuli vuonna 2007. Romeon säkä oli vain 120cm ja se hyppäsi kisoissa re 70cm ja yksittäisen päästin jopa 100cm. Romeo oli tosi kiltti,ihan paras ensiponi. Se ei kyllä tykännyt että karsinaan tulee ihminen,se oli ainut huono puoli.Se ei tehnyt mitään muutakuin luimi ja oli häijyn näköinen.
Nykyään Romeo asustaa sipoossa semmoisella naisella jonka 4v lapsen lapsi ratsastaa sillä ja se nainen on alan ammattilainen. Myös tämän naisen sisaren tytöt jotka kilpailevat hollanissa kansallisella tasolla ratsastelevat Romeota silloin tällöin.



Keksi

Keksi tuli minulle ylläpitoon lokakuussa 2011,sen oli tarkotuis olla kisakumppanini kautena 2012. Mutkia tuli omistajan kanssa matkaan. Joten poni lähti helmikuussa 2012 myyntiin vaikka sovittiin että myydään kauden lopussa.Ponia ei saatu myytyä kovan hinnan takia ja lähti uuteen ylläpito kotiin.Keksillä kilpailtiin alue 100cm. Keksi on myös yksi ihanimmista poneista ketä tunnen.Ikinä ei kieltänyt mulla,ei koskaan. Yhet kisat käytiin ja 60cm 0-0. Olin tuntenut tuolloin ponin 3vko joten ei hypätty vielä 80cm. Onneksi minulla on nyt Nipsu koska surisin muuten vieläkin kun Keksi lähti. Muistan sen illan kun kuulin sen uutisen,kelailin päässäni miksi kaikki kiva viedään pois. Noh en nyt ala enempää tunteilemaan mutta olihan se aika kovapala purtavaksi kun tajusin että kaikkea oltiin sanottu mutta mikään ei pitänyt paikkaansa. Onneksi Keksillä on nyt hyvä ylläpito - koti ja se on siis kaverillani Julialla.

Tuikku 

Tuitui. Tuikku on ihan paras shettis. Se asui Romeon ja Robinin kanssa meillä kotona ja karkaili aina kaikkialta,kun Tuikku tuli meille se oli vasta 4vuotias,ihan vauva.Sen piti tulla seuraponiksi mutta koulutimme siitä ratsun.Ei siitä mitään osaava tultu mutta ennen kuin se tuli meille sen selässä ei oltu ikinä käyty.Puolivuotta tehtiin maastakäsin hommia ja sitten uskallettiin selkään. Liinassa mentiin ja monta kertaa sieltä kyllä lennettiinkin. Muistan sen päivän milloin minä ja kaverini Mimosa vuonna 2009 laukattiin meidän pellolla ilman satulaa ja meillä ei ollut kenkiä ja shortsit ja t-paidat,oli ihana kesäilta ja Mimosa meni siis Tuikulla ja minä Romeolla.Mimosa varmaan tippui 10 kertaa ku Tuikku heitti sen selästä kun laukkailtiin! ihania muistoja <3

Nadja

Nadja oli valmentajani poni jolla kilpailin 60cm-80cm.Kävin sillä 7kisat ja 6sijoitusta tuli. Laaksolla käytiin kaks kertaa tykittelemässä 80cm radoilla ja tuli 2. sija ja 3.sija .Se ei ikinä kyttäile ja tääkään ei oo mulla ikinä kieltäny.Nadja on vaikein poni jolla oon ikinä ratsastanu.Se oli siis myynnissä mutta se oli liian vaikea monelle.En väitä että minäkään sillä kunnolla pärjäsin mutta silti. Se hyppi pystyyn,esteillä ei välillä mitään kontrollia sileellä meno pää pystyssä 10000km/h . Nykyään Nadja on samassa paikassa kuin Keksi.Nadja siis myytiin heille,Nadja oli yli vuoden myynnissä kunnes kaverini osti sen. Nadja ei ole mikään kunnon kisatykki vielä ainakaan .

Robin

Robin oli äitini hevonen. Se asui myös
meidän kotipihalla.Robin oli tosi kiltti.
Taino,kyllä äiti pari kertaa joutui sairaalaankin sen takia :D Joo meillä on ollut tosi kivoja ja kilttejä perheratsuja!;) hehheh luonteeltaan robin oli napakymppi .Robin myytiin yhdelle tytölle joka myi sen kuitenkin vähän ajan päästä eteenpäin kun sille tuli muuta joka suoraan sanottuna ärsytti kun tyttö lupasi pitää sen loppu elämän kodissa . Robinille ei silloin kuulemma löytynyt heti ostajaa niin tyttö sanoi että laittaa teuraaksi. Se suututti minua niin paljon että voisin repiä sen ihmisen kahtia :DD oikeesti,sori sanon asiat suoraan. Onneksi Robin löysi kodin joltain kahdelta naiselta,enempää en siitä tiedä,en kylläkään sitä että onko se edes hengissä.



- Amanda


1 kommentti: